Aloitin tänään niin sanotusti työnteon. Tuntuu siltä, että joka kesä aloittaminen on ensistä vaikeampaa. Vaikka yritinkin päästä ennen kaikkea siihen, mitä jo lomalaitumilla tuli viritettyä. Eli verkko-oppimistilan hahmottamista. Aihe tekeytyy vieläkin, mutta julkistettakoon tässä koossa olevat peruselementit.
Verkko-oppimistilaa määrittävät teknologia, virtuaalisuus, työskentelyn sisältö ja osallistuvat ihmiset. Eli toteutuessaan verkko-oppimistila on jonkinoloinen ja -tuntuinen po. määreiden mukaisesti. Ja jos halutaan tietoisesti suunnitella/rakentaa verkko-oppimistilaa, niin ko. 4 tekijän kautta voidaan antaa sille ilmettä ja luonnetta.
Tervetuloa töihin Pekka! Ihmettelinkin jo että missä olet kun ei sinua näkynyt millään palstoilla. Onhan se jo aika aloittaa, elokuun puolivälissä.
Verkko-oppimistila? Miksi se pitää määritellä? Miksi oppimistila? Onko oppiminen ja eläminen synonyymejä, sitä on joskus mietitty. Onko oppimisen vastakohta taantuminen vai onko sekin oppimisen vaihe jos avarasti ajatellaan?
Vakavammin sanoen (olihan tuokin edellä äärimmäisen vakavaa 🙂 ) määritelmät eivät olen minun juttu. Oli tuskaa kirjoittaa yleistä verkko-opetuksesta (kirjoitus josta kesäkuussa blogissa kiukuttelin ja eilen lopetin) – selkeys edellyttää käsitteiden määrittelyä, mutta se tulee samalla jotenkin tylsän oloiseksi.
Entä avoin verkkotila. jossa ihmiset voi tulla ja mennä ja tehdä sisällön? antavat ilmettä ja luonnetta kuten Ihanainen sanoo..
Jos tää on vain maskuliinista pyrkimystä yrittää ottaa jotakin itselleen haltuun 🙂
Hei kummallekin!
En tiedä, pitääkö tila määrittää, Helin lailla olen huono määritelmissä. Mutta kyllä tilalla on minulle suuri merkitys. Koen verkkotilat hyvin konkreettisesti. Paikan ulkonäkö on osa tilakokemusta. Ja se, onko tila jonkun ihmisen oma (niin kuin blogi) vai virallinen kokoontumispaikka (niin kuin verkkoalusta). On ihan eri juttu lukea Pekan teksti täällä, hänen omalla alueellaan, kuin vaikkapa Moodlessa tai sähköpostissa (joka on pelkkä kaaottinen hali, jossa ei ole rauhaa keskittyä mihinkään!).