Michael Crichtonin fiktio – mutta ei kokonaan –  Nyt (alkuperäisesti Next) kuljettaa tarinoita muutaman keissin kautta, joissa  geenimanipulaatiolla saadaan aikaan omituisuuksia/hurmaavuuksia ja parantumista/degeneroitumista. Tarinat vievät helposti mukanaan,  vaikka ehkeivät ne ihan huippukerrontaa ole.

Oikeastaan kirja näyttäisi olevan Crichtonin henkilökohtainen puheenvuoro geenimanipulaatioon liittyvään bisnekseen ja tutkijoiden käyttäytymiseen. Mihin taloudelliset edut ja narsistinen halu voivatkaan johtaa. Loppusanoissaan Crichton  vaatii, että geenien patentointi on lopetettava, ja siihen on kirjan imun jälkeen helppo yhtyä.  Myös Monsanton toimintojen kuvaukset TV:ssä alkuperäisviljojen ym. patentoinnin  seurauksista vahvistaa patentoinnin lopettamisvaatimusta.

Nyt on siis pääasiassa kuvitteellinen paisutus siitä, mitä voikaan tapahtua – simpassi ja harmaapapukaija kommunikoivat ihmisen tavoin, luontokappaleet toimivat elävinä mainoksina (logo kilpikonnan kilvessä esimerkiksi), ahneuksissaan keskeneräisiä tuotteita kokeillaan tuhoisin seurauksin jne.  Aika kuluu kirjan parissa nopeasti ja samalla joutuu tutkailemaan omaa suhdettaan (tulevaisuuden) bioteknologiaan.