Olen sivunnut vertaistuotantoa Benklerin kirjan luvusta “Peer production and sharing” . Pitäisi lukea koko kirja (The Wealth of Networks). Ja tavoitteena siis on hakea aineksia verkossa toteutuvan oppimistilan ymmärtämiseen.

Vertaistuotanto näyttää yllä mainitun luvun mukaan olevan enemmän tai vähemmän tietoisen tavoitteellista työskentelyä.  Wikipedia on tässäkin yhteydessä tärkein esimerkki, mutta on myös muita, kuten marsin kraateritutkimus, sanastojen luominen, kirjojen skannaus jne. Tämä tavoitteellisuus ja siihen liittyvä organisoituminen erottaa mielestäni p2p/peer-to-peer -aktiviteetin  esimerkiksi stigmergy/merkkijäljittämisen lähestymistavasta.  Mutta mitä oppimistilan hahmottamisen kannalta olennaista p2p:stä (wiki esimerkkinä) löytyy? Tässä listausta:

– lähtökohtana jokin alkuperäinen ilmaisu, jota kartoitetaan ja arvioidaan relevanttiuden ja luotettavuuden kannalta, ja sitten muotoutunutta hyödynnetään (ja edelleen jalostetaan) ja jaetaan toisille,

– pyritään sympaattisesti esittämään “kaikkia” näkökulmia,

– perustana on sosiaalinen, inhimillinen ja intensiivisen diskursiivinen ja luottamukseen tukeutuva lähestyminen,

– resurssina ihmiset, jotka haluavat kirjoittaa,

– toiminta vaatii itsetietoista kirjoitamista (ei siis intuitiivista, luonnollista, arkipäiväistä),

– itsetietoinen kirjoittaminen liittyy läpinäkyvään kirjoitushistoriaan  sekä kaikkien osallistujien kykyyn identifioida toistensa toiminnat ja vasta- ja vuorovaikuttaa suhteessa niihin.

Yhteys oppimistilaan jää vielä hautumaan …