Mitä käyttäntö- eli produsageteoretisointi tarjoaa verkko-oppimistilan hahmottamiselle? Verkko-oppimistila viittaa siihen virtuaaliseen liikkeessäolevaan paikkaan, jossa tapahtuu (osallistujien) oppimista.

Käyttäntöteoretisoinnin perusteella verkossa oleva oppimistila määrittyy (saa sävyjä)

1) avoimen osallistumisen (osallistuja itse päättää osallistumisestansa) ja vertaiskyvykkyyden (kaikilla on tasavertainen kyky tuottaa merkityksellistä ainesta “projektiin”, mutta kukaan ei ole toisen kanssa tiedoiltaan, taidoiltaan ja valmiuksiltaan samanlainen) kautta,

2) valtarakenteettomuuden (ei hierarkisia asemia) ja vertaisvallan (prosessuaalista ja osaamiseen perustuvaa ad hoc valtaa) kautta,

3) epätäydellisen, valmistumattoman, aina-kehittyvän, modulaarisen ja verkostoituneen (tiedollisen, sosiaalisen, teknis-toiminnallisen) sisällön kautta,

4) persoonallisesti hahmottuvan/hahmotettavan kokonaistajun kautta.

Create a free edublog to get your own comment avatar (and more!)

2 Responses to “Käyttäntö/produsage ja verkko-oppimistila”

  1.   Irja Leppisaari Says:

    Ja edelleen todella kiinnostavaa jäsentelyä!! Vertais -sana on tällä hetkellä in ja must ja minua kiinnostaa erittäin paljon vertaisten merkitys ja rooli opettajan oppimisen tukemisessa. Ongelma on käytännössä se, miten opettaja “imeytyisi” tällaisiin vertaisyhteisöihin, varsinkin virtuaalisiin. Tässäin tarvittaisiin vertaisia esim. jaikun teille ohjaamaan kädestä pitäen. Mutta teoretisoinnin puolelle: ehkä erottaisin omaksi kokonaisuudekseen ykköskohdan kaksi tärkeää oppimistilaa määrittävää asiakokonaisutta. Jos ajatellaan virtualiAMKin projekteja niissä toisen kohdan valtarakenteettomuss ei sinä mielessä ole toteutunut, että mentori edustaa kuitenkin perinteisesti erilaista valtaa / asiantuntijuutta kuin vertainen. Mitä sinä ajattelet vertaismentoroinnin suhteutumisesta ylipäätän tähän oppimistila-määrittelyyn, onko se terminä ja toimintatapana liian organisoituna (kuten tietysti meidän projekteissamme sekin etteivät ihan kaikki osallistuneet ns. vapaaehtoisesti)? Jos taas vertaismentoorinti määritellään McManuksen ja Russelin (2007) suuntaisesti vertaisten väliseksi mentorointisuhteeksi, jossa yksilöt tilanteen mukaan joustavasti toimivat sekä oppijan että mentorin rooleissa tukiessaan toinen toisiaan täydentävästi ja vastavuoroisesti, tietty, vaikkakin usein ryhmämentoroinnissa melko löyhä / kevyt sitoutuminen tällaiseen vuorovaikutussuhteeseen erottaa prosessin tässä määritellystä ns. open access / avoimesta osallistumisesta. Jatketaan tästä, pidän nämä mielessä kun selailen teoreettista kesälukemistoani. Irja

  2.   peeii Says:

    Jep, vertaisuus on nyt pinnalla, ja pitäisiköhän se saada pysymään myös “syvävesissä” ettei tulisi vain jargoniksi? Tuo opettajien mukaan saaminen on tosi tärkeä ja vaikea juttu. Siihen pitäisi osata oikealla tavalla satsata - ehkä virt. amkssa?

    Joo, avoin osallistuminen ja vertaiskyvykkyys ovat omat asiansa - jotenkin tulivat tuossa kimppaan.

    Mentorointi oppimistilassa on kiintoisa kysymys. Ehkä pitäisi tarkastella sekä mentorointia, vertaisuutta ja vertaismentorointia ja niiden suhdetta toisiinsa, ja sitä miten ne tekevät (verkko-)oppimistilaa. Tässä ollaan mielestäni myös tekemisessä sen kanssa miten oppimistila ja ohjaustila asettuvat suhteessa toisiinsa, ja miten niistä tulee - silloin kun ne käytännössä ovat sama tila - yksi yhteinen tila. Ehkä pitäisi huomata ja ymmärtää pedagogisoitu oppimistila ja vertaistuotettu oppimistila, ja sitten suhteuttaa niihin mentorointi ja vertaismentorointi?

Leave a Reply

*
To prove you're a person (not a spam script), type the security word shown in the picture.
Anti-Spam Image